Par 3 -kentän torjunta-aineettomuuskokeilu 2023–2026

Muutama vuosi sitten, kun EU:ssa valmisteltiin kasvinsuojeluaineiden käytön kieltämistä urheilunurmikoilla, päätimme käynnistää Par 3 -kentällä kokeilun, jossa kenttää hoidetaan ilman kasvinsuojeluaineita. Luovuimme kokonaan sekä kasvitautien että rikkakasvien torjunta-aineiden käytöstä.
Kokeilu herätti valtakunnallista kiinnostusta ja sai paljon myönteistä palautetta mahdollisesta hyödystä koko suomalaiselle golfkenttien hoidolle.

Kokeilu käynnistyi vuoden 2023 alussa ilman erityisiä valmistelutoimenpiteitä – kasvinsuojeluaineet yksinkertaisesti jätettiin pois.

Par 3 -kentän viheriöt eivät ole vuosien aikana aina saaneet yhtä paljon huomiota kuin muut kentän pelipinnat, vaan ne ovat usein olleet hoitotöiden prioriteettilistan loppupäässä. Viheriöiden heinälajisto on kirjava ja joukossa kasvaa mm. rikkakasveja, jotka näyttävät heinältä, mutta eivät ole sitä. Lisäksi joukossa kasvaa sammalta.

Vuosina 2024–2026 testasimme erilaisia tuotteita, joiden tarkoituksena oli vahvistaa kasvuston vastustuskykyä sekä edistää maaperän mikrobitoimintaa.
Kolmen talven aikana emme käyttäneet lainkaan talvituhosieniä torjuvia kasvinsuojeluaineita, ja juuri talvituhosienet ovat osoittautuneet kokeilun suurimmaksi haasteeksi.

Kasvitaudeille otollisimmat olosuhteet syntyvät pitkien, pimeiden, viileiden ja kosteiden syys- ja talvijaksojen aikana. Ilman kasvinsuojeluaineita tautien leviämistä on tällaisissa olosuhteissa erittäin vaikea hallita. Kasvuston pitäminen mahdollisimman kuivana hidastaa tautien etenemistä, mutta käytännössä syksyn ja alkutalven sää on usein kosteaa aamusta iltaan. Luonnon paras apu on pitkä pakkasjakso, joka pysäyttää homekasvustojen leviämisen.
Lisäksi rikkakasvit ja muut ei-toivotut heinälajit näyttävät olevan alttiimpia taudeille, mikä edesauttaa tautien leviämistä viheriöillä.

Yhtenä syksynä vertailimme erilaisia mekaanisia hoitotoimenpiteitä. Testasimme muun muassa hiekoitusta ja hiekoittamattomuutta sekä erilaisia rei'itysmenetelmiä. Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan havaittu merkittäviä eroja talven jälkeiseen lopputulokseen.

Par 3 -kentän toinen viheriö on kasvuolosuhteiltaan selvästi haastavin. Suuret puut varjostavat sitä, ja vaikka puita on vuosien aikana poistettu useaan otteeseen, varjoisuutta on edelleen liikaa. Varjossa kosteus säilyy pitkään, mikä luo ihanteelliset olosuhteet kasvitaudeille. Keväisin viheriö myös sulaa muita myöhemmin, mikä hidastaa kasvukauden alkua.

Keväällä 2025 onnistuimme palauttamaan viheriöt hyvään kuntoon sulkemalla Par3-kentän kolmeksi viikoksi. Tuona aikana kylvökset saivat kasvaa harsojen suojassa ilman kulutusta, ja lopputulos oli onnistunut.

Keväällä 2026 talven jälkeinen lähtötilanne vaikutti vielä paremmalta, minkä vuoksi emme toistaneet samaa toimenpidettä. Valitettavasti kevään kylvökset eivät onnistuneet odotetusti, ja viheriöiden kasvusto on koko kauden ajan jäänyt laadultaan heikoksi.

Kolmivuotisen kokeilun perusteella voidaan todeta, että Suomen talvi asettaa kentänhoidolle erittäin suuret vaatimukset. Talvituhosienten torjunta-aineiden käytöllä tai käyttämättä jättämisellä on merkittävä vaikutus viheriöiden kuntoon ja pelattavuuteen.

Tällä hetkellä Par 3 -kentän viheriöt eivät enää vastaa sitä laatutasoa, jonka haluamme pelaajille tarjota. Jokainen kentällä pelannut on todennäköisesti tehnyt saman havainnon.
Samalla kokeilu osoitti myös, kuinka suuri merkitys käytettävällä ruoholajilla on. Puhdas rönsyröllikasvusto kestää kasvitauteja selvästi paremmin, ja sen avulla torjunta-aineiden käyttöä olisi mahdollista vähentää merkittävästi tai jopa luopua siitä kokonaan. Myös jääpolte aiheuttaa Suomessa talvisin vaurioita, mutta tämän kokeilun aikana se ei muodostunut merkittäväksi ongelmaksi.

Olemme laatineet suunnitelman Par 3 -kentän viheriöiden palauttamiseksi haluamallemme laatutasolle.

Työt aloitetaan viikolla 30 kunnostamalla kentän toinen viheriö. Tämän vuoksi Par 3 -kenttä pelataan loppukauden ajan viiden reiän kenttänä.

Lisäksi suljemme Par 3 -kentän tänä vuonna normaalia aikaisemmin, jo syyskuun loppupuolella. Tavoitteena on tehdä kaikille viheriöille maanparannusta ja mekaanisia hoitotoimenpiteitä, joilla vähennetään rikkakasveja ja sammalta. Samalla viheriöt kylvetään rönsyröllillä.

Kentän sulkeminen antaa uusille kylvöksille kasvurauhan, jotta ne ehtivät vahvistua ennen talvea. Kasvuun lähdön tukemiseksi käytämme tarvittaessa myös kasvinsuojeluaineita. Näin ollen ehdoton torjunta-aineettomuus päättyy ainakin toistaiseksi.

Kasvinsuojeluaineiden käyttöön kohdistuu jatkuvasti uusia rajoituksia ja tiukentuvia vaatimuksia. Siksi on edelleen tärkeää kehittää menetelmiä, joilla nurmi selviytyy pohjoisen vaativista talviolosuhteista mahdollisimman vähäisellä kemikaalien käytöllä.

Lisäksi ilmastonmuutos tuo omat haasteensa kentänhoidon tulevaisuudelle. Siksi on edelleen tärkeää löytää keinot ruohon selviämiselle pohjoisesta talvesta ilman kemikaaleja.

Talven haasteita tutkitaan jatkuvasti maailmalla, mutta Suomessa koetoiminta on vähäistä. Vaikka toteuttamamme koe ei saanut ’onnellista loppua’, olemme sen myötä saaneet paljon tietoa ja kokemusta asiasta, ja jossain määrin koetoiminta varmasti jatkuu.


Terveisin, Irmeli ja Mikko