Puheenjohtajan palsta osa 3.
Ei löydy sanoja…
miten kuvailisi pian päättyvää golfkautta 2017. Mielenkiintoinen, lyhyt, kylmähkö, sateinen, ei mennyt kovinkaan moni kierros omaan tasoitukseen. Kaikille meille jää omat muistot, tuntemukset ja mielipiteet menneestä kaudesta. Itselläni päällimmäisenä mielessä ovat upeasti sujuneet tyttöjen joukkue EM- kisat ja seuramme pelaajien menestys kansallisissa kilpailuissa. Tuoreimpana midien joukkue Suomen mestaruus. Tätä kirjoittaessani seuramme edustuspelaaja Kim Koivu on jo selvittänyt tiensä Euroopan Tourin karsintafinaaliin Luminen kentille, Kataloniaan. Tsemiä loppuun saakka Kimille, vamos!
Kausi on ollut myös erittäin työntäyteinen, tuonut haasteita ja antanut paljon ajattelemisen aihetta. Kauden päätteeksi lisää harmaita hiuksia vähäiseen tukkaani on tuonut talvihalli ja junnujen talviharjoittelun organisointi. Onneksi tässäkin on hyvä tiimi ratkomassa tätä probleemaa. Miksikö meillä ei enää ole talvihallia? Lyhyesti; alun perin tämä konehalliksi tehty ”harjoittelutila” piti olla vain väliaikainen ratkaisu yhden- kahden talven ajan. Se nyt sitten venähti muutamaan vuoteen. Nyt kun kentänhoitokoneiden määrä on lisääntynyt ja vanha konehalli alkaa olla viimeistä syysmyrskyä vaille valmis, niin yhtiön on pakko ottaa käyttöön tämä seuran käytössä ollut talvihalli, sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Uuden konehallin rakentaminen maksaa paljon, emmekä halua mennä osakkaiden kukkarolle. Viimeisinä vuosina jäsenistöstä (n 1850) on talvikortin lunastanut viitisenkymmentä pelaajaa. Nopealla laskutoimituksella tätä yhtälöä ei saada taloudellisesti järkeväksi. Metsästys korvaavaksi harjoittelupaikaksi on edelleen käynnissä, ja toivottavasti seuran syyskokoukseen mennessä meillä on ratkaisu tilanteeseen.
Toinenkin asia on askarruttanut allekirjoittanutta pitkin kautta. Mistä syystä ihmiset eivät enää osallistu seuran järjestämiin kisoihin? Onko kisoja liikaa, huonot palkinnot vai missä mättää? Ollaan tätä pohdittu kilpailutoimikunnassa ja juteltu yhteisön jäsenten kanssa ihan naamatusten. Kilpailutuotot ovat kuitenkin erittäin tärkeä tulonlähde seuralle ja mikäli pelaajia ei kisoihin löydy, niin se näkyy suoraan seuran kassassa. Jo nyt meillä on kesän 2018 kilpailuista perusrunko kasassa, ja sieltä on pudotettu aika rankalla kädellä kisoja pois ja otettu muutama uusi kisa mukaan. Ei tämä toki ole ainoastaan meidän seuran ongelma, sama on todettu naapurikentilläkin. Ehkäpä meidät ”klubikisaajat” on viime vuosina totutettu liian hyvään, kun palkintoina on pelimatkoja, isoja tuotepalkintoja ja jopa henkilöautoja omaan käyttöön. Nämä ovat kuitenkin asioita joita pyritään parantamaan ja räätälöimään niin, että kukin voisi löytää oman juttunsa ja osallistua. Tätä hommaa on todella hienosti toteuttanut, tuottanut ja ahkeroinut uudelleen henkiin herätetty klubitoimikunta. On ollut eri tyyppisiä kisoja, pelimatkoja ja konserttimatkoja. Kiitokset klubitoimikunnalle! Ensi kesänä homma jatkuu ja kehittyy entisestään. Osallistumalla seuran tapahtumiin ja kisoihin saadaan rakennettua tiiviimpää ja helposti lähestyttävää golfyhteisöä. Tehkää vaikka uuden vuoden lupaus; Lupaan osallistua kotikentälläni ainakin kahteen kisaan vuonna 2018. 😉
Tietoväylä, paperiversio R.I.P. 1990 – 2016. On aika sanoa hyvästit Tietoväylän paperiversiolle. Oy;n hallituksen puheenjohtaja Martti ei välttämättä tykkää kun luovutaan paperista, mutta pitää ajatella tässäkin tapauksessa kustannuksia ja niistä säästämistä. Totuus on, että paperiversion tekeminen sitoo liiaksi ihmisiä ja on kustannuksiltaan raskas; toimittaminen, taitto, painatus ja postitus. Monilla muillakin klubeilla ollaan luovuttu paperiversion tekemisestä juuri edellä mainituista syistä. Tiedottaminen ja muu informaatio sujuu hienosti yhteisön kotisivujen ja sosiaalisenmedian kautta. Olemmekin tehneet sopimuksen sisältäen Tietoväylä Liven ensi vuoden tekemisen, tuottamisen ja digitaalisen markkinoinnin. Kustannuksiltaan tämä on puolet nykyisestä, eikä sido ihmisten työtunteja kuten ennen. Vuonna 2018 tulee Tietoväylä livejaksoja 2 kappaletta, keväällä ja kesällä.
Meidän seurassa on paljon ihmisiä jotka pyyteettömästi tekevät vapaaehtoistyötä pyydettäessä, jotkut jopa tulevat hymy huulilla auttamaan järjestelyissä ihan pyytämättäkin. Myönnän että tätä joukkoa pitäisi muistaa useammin ja kiittää enemmän. Onneksi meitäkin vaikutusvaltaisemmat tahot silloin tällöin näin tekevät. Minulla onkin suuri ilo ja kunnia kertoa, että Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt seuramme jäsenelle, vapaaehtoistyöntekijälle, liikuntatieteen kanditaatille, Jukka Sarpakunkaalle Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun Ansioristin. Jukalle ansioristi myönnetään hänen tekemästään työstä liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi. Onnea Jukka, olet tämän totisesti ansainnut ja kiitos.
Meidän Head Caddiemaster Teemu otti ja vaihtoi työnsä ilotulitteiden värikkääseen maailmaan. Temelle kiitokset kuluneista vuosista ja onnea uuteen duuniin! Pidä suojalasit silmillä ja huolehdi että aina työpäivän päätteeksi on kaikki sormet tallella. Tulevaksi talveksi ei palkata ketään tilalle. Keväällä Teemun saappaisiin itsensä sovittaa seuramme oma herrasmies Joona Mäenpää. Tervetuloa.
Cädäreitä otetaan toimistoon ensi kesäksikin, joten mikäli innokkaita nuoria on lähipiirissä jotka vielä ovat kiinostuneita golfista ja toimistohommista, niin Susulle voi alkaa laittamaan hakemuksia sähköpostitse.
Mennyt kausi oli täynnä tunteita, enimmäkseen positiivisia. Kunhan edelleenkin muistetaan se, että kaikesta ei aina kannata nurista tai lähteä mukaan juttuihin joilla ei ole mitään totuuspohjaa. Asioilla on useimmiten tapana järjestyä. Uudella tarmolla kohti kautta 2018. Kannattaa myös muistaa, että tulevaan kauteen voi valmistautua esim. peruskuntoa hoitamalla tai vaikkapa Golfjoogalla. Suosittelen lämpimästi.
Muistakaa osallistua syksyn kokouksiin. Tulemalla paikalle tiedät mitä yhteisössämme tapahtuu, suunnitellaan tapahtuvaksi tai kenet valitaan vuoden Klubihengeksi. Jänniä juttuja!
Pelataan kotikentällä vielä kun voidaan,
Eppu
Pressa, StLg
